İnternetdä şäxsi tähqir vä böhtana görä cäza

“İnternetdä şäxsi tähqir vä böhtan atmağa görä cäza tätbiqi müsbät näticä veräcäk”

Palitra

Palitra

Xäbär verildiyi kimi, Milli Mäclisin iclasında Cinayät Mäcälläsinä edilän däyişikliklärä äsasän, internetdä, xäbär portallarında da şäxsi tähqir vä böhtan atmağa görä cäzalar tätbiq ediläcäk. Mälum olduğu kimi, bu gün änänävi yazılı mätbuat artıq öz yerini yeni mediaya, internet portallarına vermäkdädir. Bundan başqa, insanların virtual alämdä kütlävi şäkildä toplaşdığı sosial şäbäkälär dä yeni media vä informasiya vasitäsi kimi qäbul edilir vä getdikcä daha kütlävi şäkildä istifadä edilmäkdädir. Bütün bunlar isä täbii ki, yazılı medianın qeyd edilän yeni media vasitälärinä daşınması demäkdir. Bu baxımdan indiyä qädär änänävi yazılı medianın, mätbuatın tähqir vä böhtana, şäräf vä läyaqätin alçaldılmasına görä daşıdığı mäsuliyyätin eyni zamanda da yeni mediaya aid olması vä bunun qanunla tänzimlänmäsi mäntiqdän vä zärurätdän iräli gälän mäsälädir. Bu baxımdan Azärbaycanda da internetdä tähqir vä böhtanlara görä cäzaların tätbiq edilmäsinin qanuni äsaslarla tänzimlänmäsi birinci növbädä, hüquqi dövlätçilik baxımından müsbät qäbul edilmälidir. Eyni zamanda da, qanunvericilikdä bu mäsälä ilä bağlı däyişikliklärin edilmäsi internetdä sözügedän sahädä väziyyätin müsbät mäcrada tänzimlänmäsinä säbäb olacaq.

Mövzu ilä bağlı suallarımıza Orta Asiya vä Güney Qafqaz Söz Azadlığı Şäbäkäsinin (CASCFEN) sädri Azär Häsrät cavab verir.

– İnternetdä böhtan vä tähqirä görä cäzalar tätbiq ediläcäk. Bununla bağlı qanunvericiliyä däyişiklik edildi. Bu mäsäläni necä qiymätländirirsiniz?

– Män bu mäsälä ilä bağlı xüsusi narahatlıq keçirmiräm. Rahatsız olduğum täk şey odur ki, insanların tähqir edilmäsi, böhtanlara märuz qalması internet üzärindä o qädär geniş yayılıb ki, dövlätimiz, sadäcä mäcbur olub qanuna belä bir däyişiklik edir. Tärbiyäsi, äxlaqı yerindä olan heç bir insanımız bundan rahatsız olmamalıdır. Çünki däyişikliklär yalnız o şäxsläri rahatsız edä bilär ki, onlar virtual alämdä kimi gäldi, açıq şäkildä tähqir etmäkdän, ünvanına böhtanlar yağdırmaqdan çäkinmirlär. Şäxsän män bu däyişikliklä bağlı heç bir narahatlıq keçirmiräm.

– Bu mäsälä ilä bağlı dünya praktikası barädä fikirlärinizi bilmäk istärdik.

– Dünya praktikasında, äslindä, bu mäsälälär ümumi qanunvericilik qaydasında tänzimlänir. Äsasän aparıcı ölkälärdä durum belädir. Ancaq mäsälä ondadır ki, tähqir vä böhtana görä ağır cäzalar här bir ölkädä var vä hämin cäzalar tätbiq edildiyi zaman heç kim hay-küy salmır. ABŞ kimi demokratiyanın beşiyi olduğunu iddia edän bir dövlätdä belä, bäzän än varlı iş adamları başqaları haqqında dedikläri böhtana, tähqirä görä ümumiyyätlä, müflis olur, yüksäk sosial statusuna baxmayaraq cäza olaraq küçä süpüräcäk qädär ictimai işlärä belä cälb edilir. Vä buna görä kimsä ABŞ-ı qeyri-demokratik ölkä adlandırmır.

– Qanuna edilmiş bu däyişiklikdän sonra sözügedän sahädä väziyyätin necä olacağını düşünürsünüz?

– Bir qayda olaraq här bir toplumda insanlar iki kateqoriyaya ayrılır: qanunlarla idarä olunmağa alışanlar vä qanunlar olmasa belä, äxlaq vä qäbul edilmiş normalar çärçiväsindä yaşayanlar. Şäxsän män ikinci kateqoriyaya aidäm vä insanlarımız mänim kimi olsa, äslindä, bu cür qanunlara da ehtiyac olmaz. Ancaq täässüflär olsun ki, bizim cämiyyätdä, xüsusän dä sovetlärin inzibati-amirlik rejimindän çıxıb azadlıq äldä etmiş bir xalq olaraq, här şeyin yolverilän olduğunu düşünmäyä meyilli insanlar çoxdur. Ona görä dä bäzän tänqidlärä märuz qalsaq da bu cür qanunlar qäbul etmäli oluruq. Bu baxımdan deyä biläräm ki, däyişikliklär müsbät näticä veräcäk. Bänzär hal yol häräkäti pozuntuları ilä bağlı da olmuşdu. Yadınızdadırsa, cärimälärin mäbläği az olduğu zaman qayda pozuntularına meyil daha çox idi. Amma indiki müşahidälär göstärir ki, sürücülärin äksäriyyäti yol häräkäti qaydalarını pozmamağa çalışır. Bu baxımdan internetdän istifadä edänlär dä cäzanın ağır ola biläcäyini göz önünä gätiräräk daha mäsuliyyätli davranacaqlar. Här halda, mänim qänaätim belädir.

İlkin AĞAYEV

Qaynaq: Palitra

Oxunma sayı: 3807