“Yalqız başına häräkät edän färdlär”

Azär Häsrät

Azär Häsrät

Azär Häsrät, azer@azerhasret.com

Ötänlärdä mälum Stratforun bir tählilini oxumuşdum. Ukrayna olaylarını incälämişdilär. Burada diqqätimi bir xırda detal çäkmişdi. Hämin detal haqqında heç kim heç yerdä yazmır, danışmır. Ümumiyyätlä isä heç kim hämin mäqama diqqät belä yetirmir.

Hamı elä bilir ki, Ukraynadakı olayların önünü çäkän boks çempionu, siyasätin “s”sindän belä anlayışı olmayan Vitali Kliçkodur. Baxanda elä dä görünür. Çünki adam meydanlardadır, parlamentdädir vä üstälik dä bir siyasi müxalif qurumun başçısıdır. Yäni gäräk olan bütün atributlara sahibdir. Bir az da qızışdırsalar ämälli-başlı prezidentliyä dä iddia edäcäk. Niyä dä yox? Mägär zamanında bolşeviklärin öndäri demirdimi ki, “här bir aşpaz da ölkäni idarä edä bilär”? İndi bu dünyaca ünlü boksçuya nä gälib ki? İdarä edär, özü dä elä idarä edär ki! Hälä arxasında da ABŞ kimi nähäng bir dövlät varsa, daha artıq idarä edär. Ancaq anlaşılan, belä görünmäyinä baxmayın, sän demä ABŞ heç dä onun arxasında deyilmiş. ABŞ dövlät katibinin kömäkçisi Viktoriya Nulandın gizli lentä alınmış telefon danışığından belä anlaşılır ki, boksçu indiki halda öndä olsa da hakimiyyät däyişäcäyi täqdirdä heç dä yüksäk väzifäylä mükafatlandırılmayacaqmış. Yäni Amerikadakı başbilänlär belä qärara gäliblär.

Ukrayna müxalifätinin digär öndärläri üçün dä täxminän eyni väzifä näzärdä tutulur. Yäni onlar da öndä olmalarına baxmayaraq Ukraynanın gäläcäk prezidenti ola bilmäzlärmiş. İndi gäl dä anla. Nädän ortalığı qarışdırırsınız vä ortaya da gerçäk bir lider çıxarmırsınız? Mäqsäd nädir? Ölkäni anarxiyaya sürüklämäk? Artıq bu baş verib vä Ukraynada anarxiyadır. Hätta Kiyevin küçäläri 2-ci Dünya Savaşı günlärini xatırladır. Yanmış, yıxılmış, dağıdılmış o gözälim Ukrayna…

Yuxarıda Stratfordan danışmışdıq. Stratfor tählilçiläri diqqäti ona çäkir ki, Ukrayna küçä häräkatını heç dä Kliçko vä dästäsi idarä etmir. Sän demä bu häräkatın fitilini körükländiränlär heç kimä vä heç bir täşkilata bağlı olmayan ayrı-ayrı färdlärdir. Düzdür, Stratfor oxu atıb yayı gizlädir vä hämin färdlärin kimdän tälimat aldığını demir. Ancaq bu qädäri dä bizä yetär. Demäli, äfäl, bacarıqsız siyasi müxalifäti olan ölkälärdä birbaşa idarä edilän färdläri häräkätä keçirirlär. Bu da yeni texnologiyadır demäk.

Elä äräb ölkälärindä baş veränlär dä onu göstärdi ki, proseslärin önünü heç dä täşkilatlanmış siyasi müxalifät deyil, ayrı-ayrı färdlär çäkä bilär. Sadäcä onları qaza gätirmäk, arxalarında durmaq vä kimsänin täxmin edä bilmäyäcäyi şäkildä idarä etmäk yetär.

Ukraynadan öncä vä äräb baharından sonra bu texnologiya Türkiyädä dä tätbiq edilmişdi vä hälä dä tätbiq edilmäkdädir. Gäzi Parkı olaylarını här käs xatırlar yäqin. Orada öndä gedänlär dä çox zaman heç bir täşkilatı tämsil etmäyänlär idi. Olayların körüklänmäsindä maraqlı olan qüvvälär gedişata siyasi partiyaları da qoşmaq istäyirdilär. Türkiyänin CHP-si hätta qoşulmuşdu da bu olaylara. Ancaq MHP daha ağıllı davranaraq işin äslini käsdirä bilmiş vä känarda durmağı bacarmışdı. Bununla belä “yalqız başına häräkät edän färdlär” Türkiyädä hälä dä häräkätdädirlär.

Bunun bir bänzäri dä bugünlärdä Bosniya-Hersegovinada yaşandı. “Färdlär”in ani häräkätlänmäsi sonucu dövlätin avtoriteti belä zädäländi. Prezident sarayı yandırıldı, ayrı-ayrı bölgälärdä hökumät idaräläri dağıdıldı, qäsb edildi. Hälä ki, nälärin baş veräcäyini proqnozlaşdırmaq çätindir.

Suriyada isä bu färdlär ortalığı elä qarışdırıb ki, toz-duman hälä dä yatırıla bilmir.

Bütün bunlardan belä qänaätä gälmäk olar ki, artıq änänävi güclü siyasi müxalifätä dayanıqlı, yaxud da belä müxalifät formalaşdırıb onun vasitäsilä hakimiyyäti däyişmä taktikası arxa plana keçib. Demäli, ABŞ vä orbitindä olan qüvvälär ölkäläri daha rahat bir şäkildä näzarät altında saxlamaq üçün heç kimä bağlı olamayan “särbäst färdlär”i häräkätä keçirirlär. Bizim dä diqqätli olmağımız lazım o zaman…

Sual oluna bilär ki, niyä ABŞ ölkäläri anarxiyaya sürüklämäk istäsin? Sadä bir cavabı var. Dünyada insanları 3 sinfä bölülär: 1-ci sinif ABŞ vä onun än yaxın ätrafındakı xalqlardır ki, onlar daim yüksälişdä olmalıdır. 2-ci sinif ayaqda durmağı bacaran, inkişafa meylli xalqlardır ki, Azärbaycan, Ukrayna, Türkiyä kimi ölkälär dä ora aiddir. Bunların çox da inkişaf etmäsinä yol vermäk olmaz. Zaman-zaman başlarına corab hörüb pärän-pärän salmaq lazımdır ki, istänilän vaxt rahat idarä edilsinlär. 3-cü sinif isä Afrikanın qara insanları başda olmaqla Güney Amerika, Uzaq Doğu Asiya xalqlarıdır ki, onların ümumiyyätlä kökü käsilmälidir ki, yer üzündä 1-ci sinif insanlar üçün älavä zänginlik imkanları yaransın. Zatän proqnozlar da buna hesablanıb. Ägär insanların sayının 21-ci yüzilin sonuna ölkälär üzrä artım proqnozuna diqqät edilärsä, här şey aydın olacaq.

İndi bu “färdlär häräkatı” da ona hesablanıb. Dünyanı idarä edänlär deyir ki, Ukrayna kimi ölkälärin inkişafına yol vermäk olmaz. Belä ölkälär daim kataklizmlär yaşamalı vä geri getmälidir. Dediklärini dä edirlär zatän. Elä olmasaydı SSRİ dağılanda 52 milyon ähalisi olan Ukrayna bu gün 45 milyona enmäzdi. Vä proqnozlarda ölkä ähalisinin 2030-cu ildä 38, 2060-cı ildä isä 28 milyona enäcäyi deyilmäzdi…

Düşündürücüdür, deyilmi? Elä Azärbaycanın da bu çätin proseslärdän hälä ki, uğurla çıxa bilmäsini däyärländirmäk lazımdır. Ölkänin sabitliyini pozacaq istänilän färdin, istänilän qurumun önü därhal käsilmälidir ki, Ukrayna sayağı anarxiyaya sürüklänmäyäk. Sürüklänsäk o zolaqdan heç zaman çıxa bilmäyäcäyik. Çünki ölkä ähalisinin sayıyla bağlı mälum märkäzlärin proqnozları da heç üräkaçan deyil. Bir dä bu Massaçusetsdän gälän zälzälä proqnozları var hälä…

Oxunma sayı: 4174