Yazsam öldürärlär, yazmasam ölläm – Video

Azär Häsrät, azer@azerhasret.com

Dini Qurumlarla İş üzrä Dövlät Komitäsinin rähbäri Mübariz Qurbanlı bu väzifäyä täyin edildikdän sonra ämälli-başlı häräkätliliklä diqqäti çäkir. Ard-arda müxtälif bölgälärdä toplantılar keçirir, tez-tez insanların üräyincä olan açıqlamalar verir vä icraatlara imza atır. Bütün bunlar isä täbii ki, täqdir edilmäklä bärabär bäzän dä tänqidlärä, yaxud da müäyyän manipulyasiyalara yol açır. Bununla belä anlaşılan odur ki, hörmätli Qurbanlının fäaliyyäti ölkädä ciddi şäkildä bäyänilir vä özälliklä dä tövsiyäläri diqqätä alınır.

Mübariz Qurbanlının ictimai räyä ötürdüyü mäsälälärdän biri dä yas mäclislärindäki israfçılığın aradan qaldırılması täklifi idi. Son günlär baş veränlär göstärir ki, insanlar bu täklifi can-başla qäbul edib yerinä yetirirlär. Demäli, bir dövlät räsmisinin azacıq täşäbbüsü belä bäs edär ki, bu ölkädä illärlä yığılıb qalmış än adi problemläri belä häll etmäk olsun.

Azär Häsrät

Azär Häsrät

Yas märasimlärinin ardından toylardakı israfçılığın da aradan qaldırılması üçün täkliflär säslänir. Şäxsän män bu täklifi dä dästäkläyiräm. Başa düşüräm ki, toylar yaslardan färqli olaraq yeyib-içmäk mäclisidir. Amma yenä dä şäxsi müşahidälärimiz göstärir ki, bu mäclislär dä özünün hädsiz israfçılığıyla diqqät çäkir. İsrafçılıq isä istär dindä, istärsä dä ümumiyyätlä yanlışdır, günahdır. Hälä näzärä alsaq ki, biriläri toyda ölänädäk yediyi halda dünyanın här täräfindä, lap elä toyxananın on addımlığında kimsä acından qan qusur. Belä olan halda yaxşı olmazmı ki, boşuna israf edilän ärzaq täyinatı üzrä ehtiyacı olanlara çatdırılsın? Olar mäncä.

Bu arada qardaş Qırğızıstandan maraqlı bir izlänimi paylaşmaq istärdim. Onlarda da toylar bizdäki ki, tämtäraqlı vä bol yemäk çeşidlärilä diqqät çäkir. Amma bizdän färqli olaraq qırğızlar artıq qalan yemäkläri atmırlar. Qonaqlara hädiyyä edirlär. Bäli, bäli, mähz qonaqlara hädiyyä edirlär. Toy, mäclis bitmäk üzräykän xidmätçilär bütün masaların üzärinä boş torbalar qoyur. Yäni här käs mütläq masanın üstündä qalan yemäklärdän götürüb evinä aparsın deyä. Özü dä bunu etmäyänlärdän toy sahibi inciyä bilär. Beläcä toydan artıq qalan ärzaq da atılmış olmur, täyinatı üzrä särf edilir. Deyiräm, Azärbaycanda da toylardakı israfçılığın qarşısını almaq üçün ilk addım buna bänzär ola bilär. Düzdür, insanlarımız ilk dönämdä buna o qädär dä sıcaq yanaşmayacaq, amma sonra öyräşäcäklär.

Toy mäsäläsindän qayıdaq din mäsäläsinä. Yuxarıda da qeyd etdiyim kimi yas mäclislärindäki israfçılığın qarşısının alınması üçün atılan addımları täqdir ediräm. Amma bu mäclislärdäkindän daha artıq israfçılığın olduğu bir mäsälä dä var dinimizdä. Häcc mäsäläsini deyiräm. Bu häcc 1400 il öncä müqäddäs dinimizin än zäruri vacibatlarından biri kimi elan edilib vä günümüzä qädär här bir müsälman üçün mütläqdir. Daha doğrusu imkanlar çärçiväsindä mütläqdir. Bununla işim yoxdur täbii. Nä Allaha, nä dä sonuncu peyğämbär Mähämmädä (s.a.s.) qarşı heç bir iddiam ola bilmäz. Täbii ki, İslamın müqäddäs kitabı, dinimiz nä buyurubsa, yerinä yetirilmälidir. Amma… Burada bir ämma olmasaydı.

Häccin gerçäkläşdiyi müqäddäs Mäkkä şähäri Säudiyyä Äräbistanında yerläşir. Yäni hacı olmaq üçün Qurban bayramı äräfäsindä buranı ziyarät edib şeytana daş atmalı vä qurban käsmälisän ki, müsälmanlığın än vacib täläbini tam yerinä yetirmiş olasan. Bunun üçün här il dünyadan milyonlarla insan Mäkkäni ziyarät edir. Özü dä bu ziyarät havayı başa gälmir. Ölkäsindän, uzaqlığından asılı olaraq insanlar minlärlä manat häcmindä väsait xärclämäli olurlar ki, hacı adını qazansınlar. Bir ämäli saleh müsälmanın hacı olmaq istäyi qädär täbii bir şey ola bilmäz vä biz häccä gedänläri heç dä gözümçıxdıya salmaq fikrindä deyilik. Toxunmaq istädiyimiz mäsälä tamam başqadır.

Bäli, milyonlarla müsälman här il häccä gedir. Vä getdikläri ölkäyä – Säudiyyä Äräbistanına milyardlarla fayda verir. Bäli, mähz fayda verir! Hätta Azärbaycan kimi bir milyon qaçqın-köçkünü olan ölkänin müsälmanları da bunu edir. Här il ölkämizdän 5-6 min näfär hacı olmaq üçün pulunu xärcläyir. Bu pulun miqdarı isä kobud hesablamalara görä här il 20-25 milyon manat demäkdir. İndi täsävvür edin ki, här ölkädän bu qädär pul xärclänir. Hätta elä böyük ölkälär var ki, onlardan häcc üçün daha artıq insan gedir. Vä näticädä täkcä 2013-cü ildä bütün dünyadan 2 milyona yaxın insan häccä gedib. Bunu pula çevirändä Azärbaycan ortalamasıyla 8 milyard manat edir. Yaxud da daha öncäki 3 il ärzindä här il 3 milyon olmaqla 9 milyon zävvar hacı olub. Bu isä üst-üstä 36 milyard manat edir. Buradan aşağı-yuxarı 6 milyardı yol xärclärinä çıxsaq yerdä qalan 30 milyard manat Säudiyyänin qazancıdır.

Yäqin här käs häcc ziyarätinin son günü käsilän qurbanlarla bağlı kadrları izlämiş olar. Milyonlarla qoyun, dävä qurban käsilir. Vä deyilir ki, bu qurban ätläri dünyanın här täräfindä ehtiyacı olan insanlara paylanacaq. Heç gördünüzmü nä vaxtsa o ätlärdän bir parça belä Azärbaycana göndärilsin? Düzdür, Azärbaycan insanları dövlätin qayğısıyla ähatä olunub. Amma heç olmasa täbliğat üçün dä olsa bir milyon qaçqın-köçkünü olan ölkäyä dä qurbanlıq ätdän pay göndärmäk olardı, deyilmi?

Bütün bunları demäkdä mäqsädim heç dä İslamın än vacib täläbini gözdän salmaq deyil. Şäxsän düşünüräm ki, här bir müsälmanın qälbindä häcc ziyaräti istäyi olmalıdır. Amma bu ziyarät dini vacibat olmaqdan çıxıb vahabilik kimi zärärli bir täriqätä räsmän dästäk verän Säudiyyä Äräbistanı üçün älavä qazanc mänbäyidirsä, mäncä, häcdän imtina edilmälidir. Bäli, ämäli saleh, özü dürüst vä häqiqätän Allaha bağlı olan müsälmanlar häccä xärcläyäcäkläri pulu ätraflarında olan kasıb-kusuba, yetim-yesirä paylasalar, vallah, daha çox savab qazanmış olarlar. Yoxsa baxırsan ki, här cür haramzadalıq edän dä qalxıb häccä gedir, ordan hacı kimi qayıdır vä yenä dä haram ämällärini davam etdirir. Bäs Allah bunu görmür? Niyä bunların cäzası verilmir? Demiräm ki, hamısının, heç olmasa bircäciyinin cäzasının verildiyini görmüsünüzmü? Allaha üsyan kimi olmasın, amma här şeyin dä bir häddi var axı. Hälä bu “hacı”ları bir känara qoyaq, başı eyş-işrätdän, kef mäclislärindän açılmayan Säudiyyä şeyxlärinä niyä pul xärclämälidir düzgün müsälmanlar? Sän üräyindä müqäddäs bir amalla häccä gedirsän, ordakı lotu şeyxlär dä düz 1400 yüz ildir ki, sänin o müqäddäs amalların üçün xärclädiyin pullar hesabına namuslu müsälman qızlarını ändamı açıq şäkildä räqs elätdirmäkdän başqa bir iş görmürlär! İndi biz pulumuzu bu lotulara xärclämäliyikmi?

Üstälik näzärä alaq ki, Säudiyyä Äräbistanı vahabiliyin arxasındadır vä häccä gedänlärin xärclädiyi, bu dövlätin büdcäsinä daxil olan pullar häm dä bizä qarşı olan täriqätä xärclänir. Qısa desäk, Azärbaycandan bir häqiqi vä ya yalançı müsälman häccä gedir, pulunu xärcläyir, hämin pul da Säudiyyä Äräbistanı vasitäsilä elä Azärbaycandakı zärärli vahabilärä qayıdır. Onlar da insanlarımıza cähalät aşılayır, cämiyyäti qorxu altında tutur. Belä olan halda häccä getmäk nä qädär doğrudur? Mäncä, doğru deyil. Ona görä dä özünü häqiqi müsälman sayanları häcdän imtinaya säsläyiräm. Getmäyin häccä! Zatän müqäddäs kitabımız Qurani Kärim dä deyir ki, ägär ätrafınızdakı insanlar acdır, imkansızdırsa, pulunuzu onlara xärcläyin, artıq qalsa häccä gedin. Yäni dinimiz bu qädär ädalätli vä gözäl bir täläbä sahibkän pulumuzu niyä aparıb lotu äräb şeyxlärinä yedirmäliyik? Ona görä dä bugünlärdä bir açıqlama yazmışdım ki, heç vaxt häccä getmäk istäyim olmayıb vä olmayacaq da. Män ämällärimdä dürüst olum, ädalätsizlikdän känar davranım, içimdä insan sevgisi olsun, bu, min däfä häccä getmäkdän daha üstündür. Yoxsa sän häccä get, pulunu äräb lotularına, terroru dästäkläyän dövlätä yedir, qonşun acından qan qussun, bu, İslam deyil! Sözümün canı odur ki, häccä xärcläyäcäyi pulları ätrafındakı ehtiyac sahiblärinä xärcläyänlär daha çox savab qazanar, näinki o pulları äräb lotularına yediränlär.

Oxunma sayı: 809
Share